Algot Böstman

Algot Böstman vuonna 1962 Daniel Hjortin pääroolissa.

Frans Algot Böstman (13. helmikuuta 1935 Helsingin mlk[1] – 28. helmikuuta 2020[2]) oli suomalainen näyttelijä.[3]

Böstman kävi Svenska Teaternin oppilaskoulun 1952–1954 ja sai sitten kiinnityksen Svenskaniin. Hänen läpimurtonsa oli Daniel Hjortin nimirooli Josef Julius Wecksellin näytelmässä – sekä sen Svenska Teaternissa esitetyssä että Turun linnassa tallennetussa televisioversiossa 1962. Böstmanin muita merkittäviä rooleja ovat olleet Kalle Pihl Bengt Ahlforsin näytelmässä Hårda tider, Vincent van Gogh Ernst Bruun Olsenin näytelmässä Brevbäraren och van Gogh sekä Shakespearen Macbeth.[3]

Monien ruotsinkielisten televisio- ja elokuvaroolien ohella Böstman näytteli myös suomenkielisissä televisiosarjoissa Kotikatu, Metsolat ja Hovimäki.[2]

Filmografia

Vuosi Elokuva / TV Rooli
1960 Ett Sommarbarn Martin
I Italien Arnolfo
1962 Staden työntekijä
Ordet Magnus
Måsar över Sorrento Luutnantti Granger
Daniel Hjort Daniel Hjort
1963 Trasiga änglar Paul Cassagnon
Greve Öderland
Karl tyttärenpoika
Fru Carras gevär kalastaja
1965 Rum nr. 87
Den heliga ilskan kantaja
Minne av två måndagar Larry
1967 Syskon Mikael
Fångarnas natt korpraali Joe Adams
1969 Tänä iltana
1978 Miestä ei voi raiskata Jon Randers
1980 Elinan surma Klaus Kurki
1981 Pääroolissa Elli Tompuri! mies katsomossa
1982 Yhdeksän miestä Ratakadulle Arno Anthoni
1983 Harjunpää ja kylmä kuolema Kettunen
1985 Harjunpää och antastaren Kettunen
Julafton
1988 Poliisijuttu Möller
1989 Aktivistit ja Andersson 1919
1991 Vihan päivät Hans Christer Jägerhorm
1992 Viisi laukausta senaatissa
1993–1995 Metsolat Nils Eklund
1994 Jos panisit hevoset hyppimään pilttuissaan Axel
1995–2004 Kotikatu Bengt Matsson
1999 Sydän toivoa täynnä Toivo
Lapin kullan kimallus Gustaf Laurell
2000 Sano Oili vaan liikemies Hauser
2002 Kylmä muuri
2003 Hovimäki tohtori
Tuulikaappimaa Jaakko Savineva
2005 Handu pumpulla Nalle

Lähteet

  1. ↑ Algot Böstman Elonetissä.
  2. ↑ a b Andergård, Margita: Nekrolog: Algot Böstman. Hufvudstadsbladet, 15.3.2020, s. 35.
  3. ↑ a b Böstman, Algot hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Aiheesta muualla