Algol-tyypin pimennysmuuttujassa on kaksi tähteä, jotka vuorotellen pimentävät toisensa. Alla näkyy tähden säteilemää valoa kuvaava valokäyrä.Algol-tyypin muuttujan valokäyrän synty. Suurempi punainen tähti on tässä himmeämpi ja kirkkaampi sininen tähti pienempi mutta kuumempi. Kun sininen tähti peittyy punaisen taakse, syntyy suuri minimi. Molempien tähtien näkyessä rinnakkain kaksoistähti loistaa kirkkaana. Ennen pääminimiä tapahtuu kirkastumista luultavasti siksi, että himmeä punainen tähti heijastaa sinisen valoa.
Algol-tyyppinen pimennysmuuttuja on kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on saanut nimensä β Persein eli Algolin mukaan. Valonvaihtelut johtuvat pääosin kahden kirkkaudeltaan ja lämpötilaltaan erisuuruisen tähden peittäessä toisiaan. Tähti on kirkkaustasanteella maksimissa, kun molemmat tähdet näkyvät yhtä aikaa. Algol-tyypissä näin on suurimman osan ajasta.[1] Algol-tyypin esikuvan Algolin valonvaihtelu on ollut tiedossa pitkän aikaa, mutta se selitettiin johtuvaksi kahdesta tähdestä vasta 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1881 Edward Charles Pickering vahvisti, että kyse oli kaksoistähdestä.[2]
