Aldolikondensaatio on reaktio, jossa kaksi karbonyyliyhdistettä reagoi muodostaen α,β-tyydyttymättömän karbonyyliyhdisteen, tyypillisesti joko enonin tai enaalin. Aldehydikondensaatio voi tapahtua joko inter- tai intramolekulaarisesti.[1][2][3]
Happokatalysoitu aldolikondensaatio on tyypiltään E1-reaktio. Ensimmäisessä vaiheessa happo luovuttaa protonin aldolituotteen hydroksyyliryhmälle, josta tulee näin hyvä lähtevä ryhmä ja postuu vetenä. Näin muodostuu karbokationi ja vedyn irtoamisen jälkeen muodostuu α,β-tyydyttymätön karbonyyliyhdiste.[1]
animaatio
Emäskatalysoitu aldolikondensaatio
Emäskätalysoitu aldolikondensaatio poikkeaa mekanismiltaan happokatalysoidusta aldolikondensaatiosta. Emäskatalysoitu aldolikondensaatio noudattaa E1cB-reaktiomekanismia. Ensimmäisessä vaiheessa emäs poistaa aldolituotteen karbonyyliryhmään nähden α-asemalta olevalta hiileltä protonin muodostaen enolaatti-ionin. Tämän jälkeen seuraa enolaattianionin tautomerisoituminen karbonyyliyhdisteeksi ja hydroksyyliryhmä poistuu hydroksidi-ionina, jolloin katalyyttinä toimiva emäs vapautuu ja muodostuu α,β-tyydyttymätön karbonyyliyhdiste..[1][4]
animaatio
Lähteet
↑ abcdJonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren, Peter Wothers: Organic Chemistry, s. 691–692. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-850346-0(englanniksi)
↑Francis A. Carey & Richard J. Sundberg: Advanced Organic Chemistry A: Structure and Mechanisms, s. 683–684. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-44897-8(englanniksi)
↑Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 1349–1350. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1(englanniksi)
