Albert Theodor Böök

Albert Theodor (A. Th.) Böök (8. kesäkuuta 1858 Padasjoki – 29. toukokuuta 1943 Padasjoki)[1] oli Hämeenlinnassa vaikuttanut opettaja, museomies ja tietokirjailija.

Lapsuus ja nuoruus

Padasjoella Alhon kartanossa[2] syntyneen A. Th. Böökin vanhemmat olivat nimismies, kuvernementinsihteeri Thure Wilhelm Böök ja Karolina Forssell. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1877 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1885.

Böök meni vuonna 1885 naimisiin Anna Maria Borgströmin kanssa.[3] Heidän poikansa oli kansanedustaja Leo Böök ja tyttärensä kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija Kerttu Böök.[4][5]

Ura ja luottamustoimet

Vuosina 1890–1892 Böök opetti luonnonhistoriaa ja maantietoa Vaasan ruotsalaisessa lyseossa. Hämeenlinnan lyseon luonnonhistorian ja maantiedon kollegana ja myöhemmin lehtorina hän toimi vuosina 1892–1926. Böök oli Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1900 ja tomi sen puheenjohtajana vuosina 1905–1912[3][6] ja 1875 perustetun Hämeenlinnan Eläinsuojelusseuran toinen puheenjohtaja (1902–1926)[7].

Böök museomiehenä

1900-luvun alussa Böök teki aloitteen Hämeenlinnan Historiallis-Muinaistieteellisen museon eli nykyisen Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon perustamisesta. Taustalla oli pettymys Tampereen voitettua kilpailun Hämeen museon sijoituspaikasta vuonna 1906. Hämeenlinnan museohanke toteutui vuonna 1910. Böökistä tuli vuonna 1912 avatun museon johtokunnan puheenjohtaja ja museon ensimmäinen hoitaja, jona hän toimi vuoteen 1925 asti. Böök oli myös perustamassa Suomen museoliittoa vuonna 1923. Hän oli liiton keskushallituksen jäsen vuosina 1923–1927 ja liiton varapuheenjohtajana 1924–1926. Suomen museoliiton kunniajäseneksi hänet valittiin vuonna 1935.[6]

Böök kuvasi paljon Padasjokea, samoilla paikoilla kuin I. K. Inha, ja Böökin kuvakokoelma on Lahden kaupunginmuseon kokoelmissa.[2]

Teokset

  • Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura 1875–1900 Kertomus = Tavastehus Djurskyddsförening 1875–1900 Berättelse, Hämeenlinna: Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura, 1900 (pdf-versio)
    • Tavastehus Djurskyddsförening 1875–1900, berättelse afgifven till 25-årsmötet den 28 april 1900 af A. Th. Böök, förenigens sekreterare. Tavastehus: [kustantaja tuntematon], 1900
    • Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura 1900–1905 kertomus = Tavastehus Djurskyddsförening 1900–1905 berättelse, Hämeenlinna: Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura, 1905 (pdf-versio)
    • Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura 1905–1910: Kertomus 35-vuosikokousta varten 28 päivä huhtikuuta 1910. Hämeenlinna: Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura, 1910 (pdf-versio)
    • Hämeenlinnan eläinsuojeluseura: kertomus seuran toiminnasta v. 1915–1925, Hämeenlinna: Hämeenlinnan eläinsuojeluseura, 1925
    • Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura 1915–1925: Kertomus seuran toiminnasta v. 1915–1925, Hämeenlinna: Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura, 1925 (pdf-versio)
  • Hämeenläänin metsästysseura: sen sudenjahdit y.m. toiminta 1876–1901, Hämeenlinna: Hämeenläänin metsästysseura, 1901 (pdf-versio)
  • Vanhankansan tapoja ja taikoja y.m. sivistyshistoriallisia pikkutietoja Keski-Hämeestä 1800-luvulta, Hämeenlinna: Karisto, 1912
  • Mailta ja vesiltä, kuv. Kerttu Böök. Porvoo: WSOY, 1926. (novellikokoelma)
  • Hämeenlinna ympäristöineen: matkailuopas, Hämeenlinna: Hämeenlinnan matkailijayhdistys, 1927. – Hämeenlinna: Karisto, 1989. ISBN 951-23-2683-3 (näköispainos)

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjailijamatrikkeli: Böök, A. Th.[vanhentunut linkki] Viitattu 3.2.2011 (vanhentunut linkki)
  2. ↑ a b Löytöretkiä Päijät-Hämeen syliin, viitattu 6.8.2017
  3. ↑ a b BÖÖK Albert Theodor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 3.2.2011.
  4. ↑ Porvarillisen työn arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Geni.com : Kerttu Linnea Böök
  6. ↑ a b Vilkuna 1998, s. 27.
  7. ↑ Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 6.8.2017

Aiheesta muualla

A. Th. Böökin lehtiartikkeleita: