PROFILPELAJAR.COM

Albatross
	; Albatross vuonna 2022.
Osoite	Puolalanpuisto 4, Turku
Valmistumisvuosi	1910
Suunnittelija	Frithiof Strandell
Rakennuttaja	Johan Magnus Eklund
Omistaja	Yksityisomistuksessa
Käyttäjä	Asunto-osakeyhtiö Albatross
Tyylisuunta	Jugend
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
	Infobox OKNimi-testi OK

Albatross on vuonna 1910 valmistunut Frithiof Strandellin suunnittelema jugend-asuinrakennus Turun VII kaupunginosassa, Puolalanmäen kupeessa. Albatrossin valmistuminen sinetöi ympäröivän Turun taidemuseon takaisen alueen nousun yhdeksi Turun muodikkaimmista asuinalueista. Puolalanpuisto muodostaa nykyään yhden Suomen hienoimmista jugendkokonaisuuksista.^[1]^[2]

Albatrossin suunnittelu ja rakentaminen

Talon rakennutti merikapteeni ja laivanvarustaja Johan Magnus Eklund.^[3] Eklund asettui uransa päätyttyä asumaan kotikaupunkiinsa Turkuun, ja ryhtyi rakennuttamaan taloja. Albatrossin lisäksi Eklundin rakennuttamia taloja nousi muuallekin Puolalanpuiston ympärille ja Läntisen Pitkänkadun varteen.^[1]

Frithiof Strandell teki Albatrossin piirustukset keväällä 1910, ja talo valmistui jo saman vuoden lopussa.^[1] Kuusikerroksinen Albatross on korkein Strandellin Turkuun suunnittelemista jugendlinnoista. Sen epäsymmetriset tornit hallitsevat ympäröivän Puolalanpuiston maisemia. Rakennuksen tornien epäsymmetrisyys jatkuu parvekkeiden ja ikkunoiden sijoittelussa sekä ikkunoiden vaihtelevassa koossa. Pohjoisen puoleinen päätytorni jakautuu vielä useammaksi erimuotoiseksi erkkeriksi. Strandell on luonut illuusion, jossa rakennus tuntuu kohoavan suoraan Puolalanmäestä.^[3]

Valmistumisen jälkeen massiivinen rakennus ei ihastuttanut kaikkia kaupunkilaisia. Kaikki eivät pitäneet siitä, että korkeita jugendtaloja rakennettiin uusien puistojen ympärille peittämään näköaloja. Albatrossin kritisoitiin myös häiritsevän luonnonvaloa, joka oli tärkeä läheisessä Turun taidemuseossa toimineelle Turun piirustuskoululle.^[4]

Strandellin muiden jugendlinnojen Hjortenin ja Panternin tavoin myös Albatrossin lasimaalaukset teki kuvataiteilija Willy Baer. Talon pääsisäänkäynnin yllä on Baerin lasimaalaus albatrossista, joka antoi lopulta myös nimen koko rakennukselle.^[4]

Albatrossissa hyödynnettiin alusta lähtien uusinta teknologiaa, sillä rakennuksessa oli esimerkiksi keskuslämmitys ja hissi. Hissi oli vielä talon valmistuttua erikoisuus, jota esimerkiksi ympäristön lapset tulivat katsomaan ja ajelemaan. Lopulta talon hissi oli niin suosittu, että se oli lukittava.^[4]

Talon asukkaat

Eklund rakennutti talon alun alkaen vuokrataloksi. Albatross vaihtoi aluksi 1910-luvulla useampaan kertaan omistajaa, kunnes asukkaat muodostivat asunto-osakeyhtiön vuonna 1920.^[4]

Taiteilijat

Albatrossia on kutsuttu myös taiteilijoiden taloksi, sillä rakennuksen ylimmän kerroksen ateljee isoine lasi-ikkunoineen on tarjonnut residenssin lukuisille tunnetuille taiteilijoille.^[3] Albatross oli ensimmäinen rakennus Turussa, johon rakennettiin tarkoituksella ateljeetila taiteilijoille.^[4] Ateljee on edelleen käytössä taiteilijoiden residenssityöhuoneena.^[3]

Nykyisin Ateljeeta ylläpitää Turun Taideyhdistyksen perustama Henry Lönnforsin ateljee, johon valitaan uusi stipendiaatti joka kolmas vuosi.^[4] Keittokomerollinen, noin 25 neliön huoneisto on tarkoitettu ainoastaan työskentelyyn, ei asumiseen. Valittu stipendiaatti saa ateljeen käyttöönsä korvauksetta. Henry Lönnfors (1939–2004) oli taiteenystävä ja -keräilijä, joka teki pääosan työurastaan Åbo Akademissa. Nyt ateljeena toimiva huoneisto oli osa hänen Åbo Akademin säätiölle testamenttaamaa lahjoitusta. Vuodesta 2005 alkaen ateljeessa työskennelleet kuvataiteilijat ovat päättäneet stipendiaattikautensa päättynyt näyttelyyn Turun taidemuseon Studiossa.^[5]

Albatrossin ateljeessa ovat työskennelleet ainakin seuraavat taiteilijat:^[3]^[1]^[4]^[5]^[2]:

kuvanveistäjä Aarre Aaltonen, 1915–1919
kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, 1916–1918
taiteilija Jan-Erik Andersson, 1980–1983
taidemaalari Wladimir Goichman
valokuvaaja Osvald Hedenström, 1956–1998
kuvataiteilija Kati Immonen
kuvataiteilija Otso Karpakka
taiteilija Hertta Kiiski
taiteilija Hjalmar Löfman, 1926–1927
taidemaalari Ali Munsterhjelm, 1913–1916
kuvataiteilija Erkki Nampajärvi
viulisti Irma Nissinen
kuvataiteilija Hugo Otava, 1916
kuvataiteilija Santeri Salokivi, 1914–1919
kuvataiteilijat Theodor, 1919–1960, ja Greta Schalin, 1921–1993
kuvataiteilija Hanna Seppänen
arkkitehti Antti-Matti Siikala
taidemaalari Eija Siikala, 1971–2008
kuvataiteilija Nestori Syrjälä
taidemaalari Hilkka Toivola
taidemaalari Einari Wehmas, 1922–1925

Tiedemiehet

matemaatikko Severin Johansson
fyysikko Martti Kantola
psykologian apulaisprofessori Hillevi Kiviluoto
taloustieteilijä Carl Erik Knoellinger
tohtori Heikki Lehmusto
fyysikko Karl Lindman
kansleri Sven Lindman
professori Arto Salomaa
professori J. E. Salomaa
professori Pentti Salomaa

Galleria

Lähteet

Lahtinen, Rauno: Taiteilijoiden talo : Asunto Oy Albatross 100 vuotta, s. 25–28. Turku: Asunto-osakeyhtiö Albatross, 2011. ISBN 978-952-92-9002-4
Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Pantern, s. 94. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4
↑ ^a ^b Lahtinen, Rauno: Taiteilijoiden talo : Asunto Oy Albatross 100 vuotta, s. 25–28. Turku: Asunto-osakeyhtiö Albatross, 2011. ISBN 978-952-92-9002-4
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Asunto-osakeyhtiö Pantern, s. 149. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Norontaus, Katariina: Sata vuotta taiteilijaelämää Albatrossin siipien suojassa. Turun Sanomat, 21.5.2011. Turku 88.
↑ ^a ^b Turun taidemuseo: Kuvataiteilijat voivat hakea Henry Lönnforsin ateljeestipendiaattia vuosille 2021–2023 turuntaidemuseo.fi. 4.1.2021. Viitattu 30.6.2022. suomi