Alaskan ortodoksinen hiippakunta

Arkkienkeli Mikaelin katedraali Sitkassa, suunnittelija piispa Innokentiĭ (Veniaminov). Rakennettiin 1845–48, paloi 1966, rakennettiin uudelleen 1970-luvun alussa.

Alaskan ortodoksinen hiippakunta on Amerikan ortodoksisen kirkon hiippakunta, joka kattaa koko Alaskan alueen. Sen virallinen nimi on Sitkan, Anchoragen ja Alaskan hiippakunta. Tuomiokirkkokaupunki on Sitka, tuomiokirkot sijaitsevat Sitkassa (Sitkan arkkienkeli Mikaelin katedraali) ja Anchoragessa (Innokenti Irkutskilaisen katedraali)

Historia

Ensimmäinen ortodoksinen piispanistuin nykyisen Alaskan alueella perustettiin Kad’jakin saarelle 19. heinäkuuta 1796. Kyseessä oli Irkutskin hiippakunnan apulaispiispan virka, johon huhtikuun 10. päivänä 1799 vihittiin Kad’jakin mission johtaja, arkkimandriitta Ioasaf (Bolotov). Hän ei kuitenkaan koskaan päässyt virkansa edellyttämälle paikalle, sillä matkustaessaan Ohotskista kohti Kad’jakia hänen aluksensa Feniks haaksirikkoutui pohjoisella Tyynellämerellä kesällä 1799.

Pyhä synodi päätti syksyllä 1810 Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian esityksestä, että tyhjäksi jääneelle piispanistuimelle ei nimitetä ketään, mutta tsaari ei hyväksynyt tätä päätöstä, mistä synodin jäsenille ilmoitettiin maaliskuussa 1811.[1] Eri syistä johtuen Pyhä synodi ei pitänyt mahdollisena määrätä Amerikkaan piispaa ennen kuin vuonna 1840, jolloin tuohon tehtävään valittiin Innokentiĭ Veniaminov. [2]

Joulukuussa 1840 itsenäinen Kamčatkan, Kuriilien ja Aleuttien hiippakunta erotettiin Irkutskin hiippakunnasta, jonka piispanistuin tuli sijaitsemaan Uudessa Arkangelissa ja jonka alue ulottui Kamčatkalta Kuriilien saarille sekä koko Venäjän Amerikkaan.

Vuonna 1852 hiippakunnan piispanistuin siirtyi Euraasian mantereelle. Venäjän Amerikan ortodokseja varten perustettiin 11. tammikuuta 1858 Kamčatkan hiippakunnan apulaispiispan virka Uuteen Arkangeliin, jossa piispanistuin sijaitsi Sitkan arkkienkeli Mikaelin tuomiokirkossa.

Kun Venäjä oli myynyt Venäjän Amerikan Yhdysvalloille vuonna 1867, päätettiin Kamčatkan hiippakunta vuonna 1869 jakaa kahtia niin, että Amerikan puolelle muodostettiin oma hiippakuntansa, Uuden Arkangelin ja Aleuttien hiippakunta, joka 12. tammikuuta 1870 nimettiin uudelleen siten, että nimeksi tuli Aleuttien ja Alaskan hiippakunta.

29. kesäkuuta 1872 piispanistuin siirrettiin San Franciscoon Kaliforniaan ja hiippakunta alkoi laajentaa toimintaansa koko Pohjois-Amerikkaan, minkä vuoksi se 17. tammikuuta 1900 jälleen nimettiin uudelleen. Uudeksi nimeksi tuo Aleuttien ja Pohjois-Amerikan hiippakunta. Vuonna 1905 piispanistuin siirrettiin New Yorkiin.

29. marraskuuta 1903 Alaskaan perustettiin jälleen apulaispiispan virka. Kun Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 Amerikan venäläiset ortodoksit olivat sekavassa tilanteessa, tämä heijastui myös Alaskaan.

Marraskuussa 1934 San Franciscon metropoliitan Feofilin ehdotuksesta Alaskaan muodostettiin oma hiippakuntansa. Alaskasta tuli yksi harvoista Pohjois-Amerikan alueista, jotka välttyivät rinnakkaisilta venäläisiltä ortodoksisilta hallinnoilta, poikkeuksena vain Antonin (Pokrovski), joka toimi Moskovan patriarkaatin alaisuudessa 1934–1939 virkanimikkeenään Washingtonin ja Alaskan apulaispiispa.

1950-luvulla Alaskassa äärimmäinen pula papeista johti siihen, että seurakuntaelämän asianmukainen järjestäminen ja jumalanpalvelusten toimittaminen paikallisilla kielillä oli maallikkojen vastuulla. 1960-luvun puolivälissä alkoi kirkollisen elämän elpyminen, jonka symbolina oli se, että vuonna 1966 palanut Arkkienkeli Mikaelin tuomiokirkko Sitkassa rakennettiin uudelleen.

Viimeinen venäläisajan kirkollinen koulu suljettiin Unalaskassa vuonna 1917, ja ensimmäinen amerikkalaisen ajan koulu perustettiin vuonna 1973. Tämä oli Herman Alaskalaisen teologinen koulu, joka avattiin Kenain niemimaalla tarkoituksenaan kouluttaa pappeja ja kirkonpalvelijoita paikallisesta väestöstä. Vuosina 1974–1975 koulu siirrettiin Kodiakin saarelle, ja kaksi vuotta myöhemmin se muutettiin seminaariksi.

Dekanaatit

Alaskan hiippakunta jakaantuu maantieteellisesti dekanaatteihin, jotka vastaaavat suomalaisia rovastikuntia. Jokaista dekanaattia johtaa seurakuntapappi, joka toimii alueen rovastina. Rovastit koordinoivat alueensa seurakuntien toimintaa ja raportoivat piispalle. Vuodesta 2015 Alaskan dekanaatit (vastaa lähinnä suomen rovastikuntaa) ovat seuraavat:

Alaskan ortodoksiset piispat

Alaskan ortodoksiset piispat
No. Kuva Nimi Syntymäpaikka Maallinen nimi Titteli Piispanistuin Piispana vuodet Muuta
Amerikka osana Venäjän ortodoksisen kirkon Irkutskin hiippakuntaa
1. Ioasaf (Bolotov)
(1761–1799)
Stražkov, Kašinin kihlakunta, Tverin kuvernementti Ivan Iljitš Bolotov Kadjakin piispa, Irkutskin hiippakunnan apulaispiispa Kadjak 1799 Ioasaf vihittiin piispaksi 10. huhtikuuta 1799 Irkutskissa. Hän kuoli haaksirikossa 1799 matkalla takaisin kohti Amerikkaa.
Amerikka osana Venäjän ortodoksisen kirkon Kamtšatkan hiippakuntaa
1. Innokenti (Veniaminov)
(1797–1879)
Anga, Verholenskin kihlakunta Ivan Jevsejevitš Popov Kamtšatkan, Kuriilien ja Aleuttien saarten piispa Uusi Arkangeli 1840–1850
Kamtšatkan, Kuriilien ja Aleuttien saarten arkkipiispa Ajan (1852–53), Jakutsk (1853–58), Blagoveštšensk (1858–68) 1850–1868 Valittiin vuonna 1868 Moskovan metropoliitaksi
2. Pietari (Jekaterinovski)
(1820–1889)
Saratovin kuvernementti Fjodor Jekaterinovski Uuden Arkangelin piispa, Kamtšatkan hiippakunnan apulaispiispa Uusi Arkangeli 1859–1866
3. Paavali (Popov)
(1813–1877)
Jenisein kuvernementti Pavel Popov Uuden Arkangelin piispa, Kamtšatkan hiippakunnan apulaispiispa Uusi Arkangeli 1866–1870 Kun Alaska myytiin, siitä tuli Yhdysvaltain territorio
Venäjän ortodoksisen kirkon Aleuttien ja Alaskan piispat
1. Ioann (Mitropolski)
(1836–1914)
Kaluga, Venäjä Stefan Mitropolski Aleuttien ja Alaskan piispa Uusi Arkangeli (1870–72), San Francisco (1872–77) 1870–1877
2. Nestor (Zass)
(1825–1882)
Arkangeli, Venäjä Paroni Nikolai Pavlovitš Zass Aleuttien ja Alaskan piispa San Francisco 1878–1882 Kun piispa Nestor kuoli vuonna 1882, Aleuttien ja Alaskan hiippakunta siirtyi Pietarin metropoliitan alaisuuteen vuoteen 1887 asti
3. Vladimir (Sokolovski-Avtonomov)
(1852–1931)
Senkovcy, Zolotonošin kihlakunta, Pultavan kuvernementti Vasili Grigorjevitš Sokolovski-Avtonomov Aleuttien ja Alaskan piispa San Francisco 1887–1891
4. Nikolai (Adoratski)
(1849–1896)
Pjotr Stepanovitš Adoratski Kazan Aleuttien ja Alaskan piispa San Francisco 1891 Piispa Nikolai ei sairauden vuoksi koskaan matkustanut Amerikkaan. Hän siirtyi Baltan piispaksi Ukrainaan samana vuonna
5. Nikolai (Ziorov)
(1851–1915)
Novomirgorod, Hersonin kuvernementti Mihail Zaharovitš Ziorov Aleuttien ja Alaskan piispa San Francisco 1891–1898 Vuonna 1898 piispa Nikolai siirrettiin Venäjälle palvelemaan Tverin ja Kašinin hiippakunnan arkkipiispana
Venäjän ortodoksisen kirkon Aleuttien ja Pohjois-Amerikan arkkipiispat
1. Tihon
(1865–1925)
Klinin pogosta, Toropeckin kihlakunta, Pihkovan kuvernementti Vasili Ivanovitš Bellavin Aleuttien ja Alaskan piispa San Francisco 1898–1900
Venäjän ortodoksisen kirkon Pohjois-Amerikan hiippakunnan Alaskan apulaispiispat
1. Innokenti (Pustynski)
(1868–1937)
Aleksandro-Korovinan erakkola, Grjazoveckin kihlakuna, Vologdan kuvernementti Aleksandr Dmitrievič Pustynski Alaskan piispa Sitka 1903–1909
2. Aleksanteri (Nemolovski)
(1876–1960)
Gulsk, Volynia Aleksandr Aleksejevič Nemolovskiĭ Alaskan piispa Sitka 1909–1916
3. Filipp (Stavickiĭ)
(1884–1952)
Zvjahel, Novohrad-Volynskyi, Ukraina Vitaliĭ Stepanovič Stavickiĭ Alaskan piispa Sitka 1916–1919
4. Antoniĭ (Daškevič)
(1884–1952)
Vladimir-Volysnkiĭn kihlakunta, Volynian kuvernementti, Ukraina Aleksandr Feofilovič Daškevič Alaskan piispa Sitka 1921–1924
5. Amfilohiĭ (Vakul’skiĭ)
(1862–1933)
Dokudov, Belan kihlakunta, Lublinin kuvernementti Antoniĭ Jakovlevič Vakul’skiĭ Alaskan piispa Sitka 1924–1930
6. Antonin (Pokrovskiĭ)
(1869–1939)
Calistoga, Kalifornia Alekseĭ Fjodorovič Pokrovskiĭ Washingtonin ja Alaskan piispa Washington D.C. 1930–1934
Amerikan ortodoksisen kirkon Alaskan hiippakunnan piispat
1. Aleksiĭ (Pantelejev)
(1874–1948)
Novodrovskaja, Solvyčegodskin kihlakunta, Vologdan kuvernementti Aleksandr Apollosovič Pantelejev Sitkan ja koko Alaskan piispa Sitka 1934–1944
2. Ioann (Zlobin)
(1880–1959)
Teterevjatka, Kamyšinin kihlakunta, Saratovin kuvernementti Josif Ivanovič Zlobin Sitkan ja koko Alaskan piispa Sitka 1946–1952
3. Amvrosiĭ (Merežko)
(1889–1974)
Kiovan kuvernementti, Ukraina Adrian Georgievič Merežko Sitkan ja koko Alaskan piispa Sitka 1955–1967
4. Theodosius (Lazor)
(1933–2020)
Canonsburg, PA Frank Lazor Sitkan ja koko Alaskan piispa Sitka 1967–1972 1977–2002 OCA:n johtaja
5. Gregory (Afonsky)
(1925–2008)
Kiova, Ukraina Georgiĭ Sergejevič Afonskiĭ Sitkan ja koko Alaskan piispa Sitka 1973–1995
6. Herman (Swaiko)
(1932–2022)
Bairdford, PA Joseph Swaiko Washingtonin arkkipiispa, Koko Amerikan ja Kanadan metropoliitta New York 1995–2001
7. Nikolai (Soraich)
(1949–)
Butte, Montana Nikola Sorajić Sitkan ja koko Alaskan piispa Anchorage 2001–2008
8. Herman (Swaiko)
(1932–2022)
Bairdford, PA Joseph Swaiko Washingtonin arkkipiispa, Koko Amerikan ja Kanadan metropoliitta New York 1995–2001
9. Benjamin (Peterson)
(1954–)
Pasadena, Kalifornia Vincent Peterson Sitkan ja koko Alaskan piispa Anchorage 2008–2014
10. David (Mahaffey)
(1952–)
Altoona, Pennsylvania Sterry David Mahaffey Sitkan ja koko Alaskan piispa Anchorage 2014–2020
11. Alexis (Trader)
(1965–)
Dover, Delaware John Trader (Alexios Karakallionos) Bethesdan piispa Bethesda, Maryland 2020–2022 Hallinnoi Alaskaa piispa Davidin vakavan sairauden vuoksi
Sitkan ja koko Alaskan piispa Anchorage 2022–

Viitteet

  1. Kliment (Kapalin), metropoliitta: Русская Православная Церковь на Аляске до 1917 года (Venäjän ortodoksinen kirkko Alaskassa vuoteen 1917 saakka), s. 70-71. Moskova: OLMA Media Grupp, 2009. ISBN 978-5-373-01618-6 (venäjäksi)
  2. L’vov, Apollinariĭ Nikolajevič: Краткие исторические сведения об учреждении в Северной Америке православной миссии, об основании Кадьякской епархии и о деятельности там первых миссионеров (Lyhyt historiallinen kuvaus ortodoksisen mission perustamisesta Pohjois-Amerikkaan, Kad’jakin hiippakunnan perustamisesta sekä ensimmäisten lähetystyöntekijöiden toiminnasta siellä.). Cerkovnyje vedomosti (liite), 17.9.1894, nro 38, s. 1369. (venäjäksi)

Aiheesta muualla