Akkalansaamelaisten kulttuurissa kalastus oli merkittävä elinkeino. Eristyneen elämäntapansa vuoksi akkalansaamelaiset säilyttivät vanhan kulttuurinsa monia muita saamelaisia paremmin. Josif Stalinin valtakaudella akkalansaamelaiset pakotettiin asumaan Juonnin (ven.Ёна) kylään. Kylä toimi aluksi kolhoosina ja sen jälkeen sovhoosina. Kylässä asui Suomen puolelta Sallasta 1800-luvulla muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä sekä Akkalasta (ven.Бабинский) siirrettyjä saamelaisia.[4]
Väestöä alettiin tehokkaasti venäläistää ja miehiä sekä vangittiin että tapettiin. Sovhoosissa perinteiset elinkeinot kuten käsityö, kalastus ja poronhoito vähitellen katosivat. 2000-luvun alkupuolella kylässä hävisi ensin suomen ja sitten akkalansaamen kieli.[4] Vuonna 2003 kansalliselta identiteetiltään akkalansaamelaisia oli kuitenkin edelleen noin 130 henkeä, jotka asuivat Juonnin kylässä. Kylässä oli tuolloin kaksi saamelaisyhdistystä, jotka järjestivät käsityökursseja, mutta kielikursseja ei järjestetty.[5] Akkalansaamenkielisiä lauluja on kuitenkin esitetty kulttuuritapahtumissa.[6]
