Aiša bint Abu Bakr (arab. عائشة‎, ʿāʾ'isha; 614 Mekka – heinäkuu 678 Medina^[1]) oli islamin profeetta Muhammedin kolmas vaimo ja Muhammedin läheisen seuralaisen ja ensimmäisen kalifin Abu Bakrin tytär. Aišaa kutsutaan Muhammedin lempivaimoksi, sillä profeetalla oli muitakin vaimoja, Ibn Hishamin mukaan kolmetoista.^[1][2][3]

Aiša tunnetaan eräiden muiden Muhammedin vaimojen tapaan ”uskovien äitinä” (arab. أمّ المؤمنين‎, umm-al-mu'minīn). Nimitys tulee Koraanista, jossa todetaan: ”Profeetta on lähempänä uskovia kuin he toisiaan, ja hänen vaimonsa ovat heidän äitejään” (suura 33:6). Uskovien äideiksi kutsutaan niitä Muhammedin vaimoja, joiden nimet esiintyvät ainakin joidenkin hadithien kertojaketjuissa. Aiša esiintyy lähteenä 1 500–2 400:ssa Muhammedista kertovassa hadithissa, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin kenenkään muun vaimon kohdalla.^[4]

Koraanissa Aišaa ei mainita eikä juuri Muhammediakaan. Aišaa koskevat tiedot ovat peräisin haditheista, joita alettiin kirjoittaa muistiin 800-luvulta alkaen.^[5] Avioliitosta Aišan kanssa kertoo Ibn Hisham Profeetan elämäkerrassa.^[6]

»Aisha bint Abu Bakrin Jumalan lähettiläs otti vaimokseen Mekassa, kun tämä oli seitsenvuotias. Jumalan lähettiläs saattoi avioliiton täytäntöön Medinassa, kun Aisha oli yhdeksän- tai kymmenvuotias. Hän oli ainoa Jumalan lähettilään vaimoista, joka oli neitsyt.»

Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin al-Bukhari alentaa morsiamen ikää ja ilmoittaa tämän iäksi kuusi vuotta avioliittoon mennessä ja yhdeksän vuotta, kun Muhammed oli lapsen kanssa sukupuoliyhteydessä.^[7][8] Hadith-kokoelmat Sahih Muslim^[9] ja Sunan Abi Dawud^[10] antavat samat ikärajat. Bukhari ja Muslim ovat islamin luotettavimpina pidetyt hadith-lähteet, ja Sunan Abi Dawud kuuluu kuuden luotettavimman joukkoon. Varhaisista lähteistä myös kaikki muut, kuten Ibn Sa'd teoksessa Tabaqat ja Baladhuri antavat samat ikärajat^[11], samoin al-Tabari 900-luvulla.^[12] Bukhari ja Muslim kertovat, että Aiša asui vanhempiensa luona yhdeksän vuoden ikään saakka, jolloin Muhammed oli 53-vuotias.^[13][14] Al-Tabari kertoo, että kun Muhammed tuli tapaamaan Aišaa tämä oli keinumassa. Äiti pyyhki tytön kasvot, ja hänet pantiin istumaan Muhammedin polvelle.^[12]

Aišan isä Abu Bakr oli Muhammedin tärkeimpiä tukijoita jo ennen Aišan ja Muhammedin liittoa.^[1] Ibn Hishamin kuvauksen mukaan Muhammed pakeni Mekasta juuri Abu Bakrin kanssa.^[15][16]

Aiša esiintyy monissa haditheissa, joissa hän esiintyy myös naisten puolustajana. Al-Bukhari kertoo tapauksesta, jossa al-Qurazin vaimo tuli Aišan luo ja näytti vihreää mustelmaa, jonka oli saanut miehensä lyönneistä. Kun Jumalan lähettiläs tuli paikalle, Aiša totesi hänelle: "En ole kenenkään naisen kärsivän yhtä paljon kuin mitä tekevät uskovien vaimot. Katso! Hänen ihonsa on vihreämpi kuin hänen vaatteensa". Vaimo syytti miestään impotentiksi, mutta Jumalan lähettiläs sai todisteet siitä, että väite ei pitänyt paikkaansa.^[17]

Niin sanottu valhejupakka tapahtui vuonna 627. W.M. Watti kuvauksen mukaan Aiša osallistui Muhammedin sotaretkeen verhoin suljetussa kantotelineessään. Paluumatkalla Medinaan Aiša jäi karavaanista jälkeen etsiessään kadonnutta kaulakoruaan, eikä kukaan huomannut asiaa. Seuraavana päivänä hän palasi komean nuoren sotilaan saattamana. Sotilaan nimi oli Ṣafwān ibn al-Muʿaṭṭal al-Sulamī. Tämän johdosta "valheellisen tarinan sepittäjät alkoivat puhua mitä puhuivat". ^[18][19][20]

Välikohtaus koetteli Muhammedin mainetta, joka puhdistui vasta kun ilmeni, ettei Aiša ollut raskaana. Tällöin Muhammedille laskeutuivat Koraanin jakeet 23:11–20.^[21] Muhammed kokosi yhteen Medinan klaanipäälliköt ja vaati heitä luopumaan sellaisten henkilöiden suojelusta, jotka levittivät tapauksen johdosta herjaavia juoruja Muhammedista. ^[20]

Hadithit kertovat, että Muhammedin kuoltua vuonna 632 Aiša jäi leskeksi 18-vuotiaana, eikä hänellä ollut lapsia. Vuonna 656 Aiša johti niin sanottua kamelitaistelua Basrassa kalifi Alia vastaan Uthmanin sukulaisten joukossa. Hän oli häviäjien puolella, mutta häntä ei surmattu vaan palautettiin Medinaan, missä hän kuoli vuonna 678 Ramadan-kuussa.^[1][22] Šiialaisten keskuudessa kuva Aišasta on jäänyt myös kielteiseksi, koska hän oli noussut šiiojen kulttihahmo Alia vastaan.

Aiša on suosittu henkilö hadithien todistajaketjuissa, jotka usein päättyvät juuri Aišan antamaan todistukseen. Joka kuudes al-Bukharin hadith käyttää viimeisenä lähteenään Aišaa.^[1] Tällaisten hadithien yhteismäärä on arviolta 1500–2400. ^[4]

Jo ikääntyneen profeetta Muhammedin avioliitto kuusivuotiaan lapsen kanssa on herättänyt keskustelua länsimaissa. Se onkin useimmiten ainoa asia, joka Aišasta tiedetään. Koska Jumalan lähettiläs on islamin mukaan virheetön ja täydellinen esikuva kaikille muslimeille, tarinan on katsottu oikeuttavan lapsiavioliitot, joita muslimimaissa harrastetaan. Lapsimorsiamet tunnetaan myös Koraanissa (65:4).^[23]

Somaliassa syntynyt ja islamista luopunut Ayaan Hirsi Ali kirjoitti vuonna 2003 Muhammedin avioliitosta ja nimitti Muhammedia "perverssiksi".^[24] Vuonna 2005 suomalainen kirjankustantamo Otava poisti Ayaan Hirsi Alin Neitsythäkki-kirjasta sivun, joka käsitteli Muhammedin avioliittoa Aišan kanssa. Otava palautti tekstin, kun asiasta nousi kohu.^[25]

Jussi Halla-aho kutsui blogissaan 3. kesäkuuta 2008 Muhammedia pedofiiliprofeetaksi.^[26] Se johti Korkeimman oikeuden langettamaan sakkotuomioon uskonrauhan rikkomisesta.^[27] KKO:n tiedotteen mukaan Halla-aho muun muassa väitti, että islaminusko on pedofiliauskonto. KKO katsoi, että Halla-ahon islaminuskoa koskevat väitteet olivat sisällöltään ja ilmaisutavaltaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämän takia Halla-ahon katsottiin toimineen loukkaamistarkoituksessa, mikä täytti uskonrauhan rikkomisen tuntomerkit. KKO totesi, että Halla-aholla olisi halutessaan ollut mahdollisuus esittää arvostelunsa ilman islamin pyhinä pitämien arvojen häpäisemistä."^[28]

Ulkomaalaispoitiikan tutkija Antero Leitzinger katsoo, että Aiša oli avioliittoa solmittaessa luultua vanhempi. Aiša muun muassa osallistui vuonna 624 taisteluun, johon osallistumisen alaikäraja oli 15 vuotta.^[29] Islamin piirissä jotkut tutkijat ja uskonoppineet ovat kiistäneet Aišan ikää koskevien hadithien luotettavuuden.^[30] On väitetty, että hänen avioitumisikänsä olisi todellisuudessa ollut lähes 18 vuotta.^[31] Varhaiset ja kaikkein luotettavimpina pidetyt islamilaiset lähteet Bukhari ja Muslim ovat kuitenkin Aišan iästä yhtä mieltä.

Muhammedin ja Aišan historiallisuutta ei ole vahvistettu, joten kertomus avioliitosta voi olla keksittyä perimätietoa.^[32] Tarina Muhammedin avioliitosta Aišan kanssa tarjoaisi uskonnollisen oikeutuksen lapsiavioliitoille, joita paimentolaiskulttuureissa harjoitettiin. Siellä ne tarjosivat keinon käyttää hyväksi synnyttäjien kaikki hedelmälliset vuodet. Perheen pääluku oli tärkeä vahvuustekijä perheiden ja sukujen välisissä kiistoissa.^[33]

• Muhammedin historiallisuus
• Muhammedin vaimot

• al-Tabari: The History of al-Tabari, vol. IX, The Last Years of the Prophet. Translated and annotated by Ismail K. Poonawala. University of New York Press, 1990. Teoksen verkkoversio.
• Haeri, Fadhlalla: Islam. Suomentanut Salme Saukko. Helsinki: Tammi, 1996. ISBN 951-31-0671-3
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. (2. korjattu p.) Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5
• Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume. Oxford University Press, 1955. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta (suom, Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
• Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Velag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9 (saksaksi)
• Sayeed, Asma: Women and the Transmission of Religious Knowledge in Islam. Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-1-107-03158-6 Teoksen verkkoversio.
• Watt, William Montgomery: Islam and the Integration of Society. Routledge, 1961.