Konttinen ryhtyi kirjailijaksi vuonna 1936 ja oli aikansa suosituimpia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Erityisen suosittu oli hänen Marketta-kirjasarjansa, joka kertoi karjalaistytöstä ja tämän perheestä. Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan syynä aikalaismenestykseen ja suosioon oli, että kirjat olivat tiukasti kirjoittamisajankohtaansa sidottuja ja arkisia kuvauksia lasten elämästä.[2] Lisäksi hän oli yksi Suomen ensimmäisistä helppolukuisten lastenkirjojen kirjoittajista, kun aikaisemmin sopivaa luettavaa ei ollut tarjolla paljoakaan.[2]
Konttinen oli yksi aikansa käännetyimmistä lasten- ja nuortenkirjailijoista.[3] Hänen kirjoistaan on käännetty usealle kielelle lastenromaani Inkeri palasi Ruotsista, joka toi hänelle myös Topelius-palkinnon vuonna 1948. Konttisen kirja Hymyile, Krisse toi hänelle toisenkin Topelius-palkinnon vuonna 1949. Topelius-palkinnoilla tai kunniamaininnoilla hänet palkittiin joka vuosi vuosina 1947-1951 ja kerran vielä vuonna 1958.[2]
Kuolema
Konttinen murhattiin kotipihallensa Vihdissä 1. syyskuuta 1969. Häntä oli kuristettu, potkittu ja isketty viikatteella eri puolille kehoa. Murhaaja, silloin 19-vuotias mies, jäi kiinni vasta kahden kuukauden kuluttua murhasta. Mies tunnusti murhan poliisille kuulustelussa, johon hänet oli viety sen jälkeen, kun hän oli uhkaillut kotiinsa kylään tullutta serkkuaan veitsellä. Motiivina oli kosto: mies oli ollut aikoinaan Konttisen oppilaana ja väitti, että Konttinen opetti häntä huonosti lukemaan ja pakotti syömään kouluruokaa, johon mies ei ollut tottunut. Konttinen oli myös miehen kertomuksen mukaan haukkunut häntä "itkupilliksi", koska tämä oli purskahtanut itkuun Konttisen komentelun takia.[4]
Murhaaja lähetettiin mielentilatutkimukseenLapinlahden sairaalaan. Hän onnistui kesken tutkimuksen karkaamaan sieltä, mutta palasi itse takaisin. Tutkimuksen mukaan hän oli murhannut Konttisen alentuneen syyntakeisuuden tilassa. Kihlakunnanoikeus päätti kuitenkin mielentilatutkimusraportin luettuaan, että murhaaja oli täysin syyntakeeton. Hänen katsottiin syyllistyneen murhaan, mutta passitettiin vankilan sijasta hoidettavaksi mielisairaalaan.[4]
Teokset
Me alakoululaiset (julkaistu myöhemmin nimellä Marketta tulee kouluun, 1936
Pelkkää juorua, 1936
Marketta toisluokkalainen, 1938
Intiaanipäällikkö Punainen Sulka, 1940
Koulun reiluin luokka, 1940
Suopellon väki sodan jälkeen, 1941
Ihmeellinen kesä, 1942
Kotoisilla tanhuvilla, 1944
Rasavillejä, 1944
Vanhoja ystäviä, 1944
Iloinen, surullinen, hyvä kesä, 1946
Maalla on kotini, 1946
Inkeri palasi Ruotsista, 1946
Kukko Uljassulka, 1947
Hymyile Krisse, 1948
Marketan seitsemäs koulu, 1948
Inkerin kesä, 1949
Inkerin talvitouhut, 1950
Kaksi keltanokkaa, 1950
Kevättä kohti, 1950
Kuningas Patamobiuksen punainen panssari, 1950
Jali-kissan jouluaatto, 1951
Joulutontun kesäsatu, 1951
Villejä veitikoita. Kertomus lastenhuoneesta ja takapihalta, 1951
