Kuten muillakin sateenkaarimyrkyillä, myös Agent Bluella pyrittiin tuhoamaan Vietnamin mangrovemetsien aluskasvillisuutta sekä myös maan riisipeltoja. Nämä tarjosivat alueen väestölle ravintoa ja vastarintataistelijoille piilo- ja suojapaikkoja. Vietnamin sodan aikana Agent Blue -myrkkyä suihkutettiin noin 300 000 hehtaarille vietnamilaisia riisipeltoja ja 100 000 hehtaarille mangrovemetsää. Riisipeltoja vastaan kohdistetu hyökkäykset pyrittiin ajoittamaan juuri sadonkorjuuta edeltävään ajankohtaan, mikä johti lähes valmiiksi kasvaneen sadon kuivumiseen pelloille ja mahdollisimman hankalasti korjattavaan vahinkoon ravinnontuotannolle.[1]
Sen lisäksi että kasvimyrkkyjen laaja käyttö aiheutti nälänhätää, altistuivat paikallinen väestö sekä myrkyn vaikutusalueilla toimineet vietnamilaisjoukot myös suoraan myrkylle ja sen aiheuttamille pitkäaikaisille terveyshaitoille. Myrkyn sisältämä arseeni myös kertyy maaperään ja vesistöihin. Vesistöihin ja maaperään kertynyt myrkky palautuu esimerkiksi ravintona käytettyjen vesieliöiden ja kasvien kautta takaisin väestöön.[1]
Vaikka kakodyylihapon aiheuttama akuutti toksisuus ihmiselle on verrattain vähäinen, altistaa sen sisältämän arseenin kertyminen elimistöön vakaville pitkäaikaisille terveyshaitoille. Näitä ovat esimerkiksi kohonnut riski sairastua useisiin syöpäsairauksiin, myös lapsuudessa ilmeneviin harvinaisempiin syöpiin, sekä erilaisten sikiövaurioiden kohonnut riski.[1]
Nykypäivänä ainetta käytetään suuria määriä edelleen nurmikoilla ja kasvien hoidossa Yhdysvalloissa. Sitä ruiskutetaan myös puuvillapelloille, ja se kuivattaa kasvit ennen sadonkorjuuta.[2]
Lähteet
↑ abcdKenneth R. Olson, Larry Cihacek: The Fate of Agent Blue, the Arsenic Based Herbicide, Used in South Vietnam during the Vietnam War. Open Journal of Soil Science, 30.11.2020, 10. vsk, nro 11, s. 518–577. doi:10.4236/ojss.2020.1011027Artikkelin verkkoversio. (englanti)