Afrosuomalaiset

Afrosuomalaiset
Väkiluku arviolta 20 000 (2009)
Kielet lukuisia; suomen lisäksi suurimpana yksittäisenä somali¹
Uskonnot useita; etenkin islam (sunnalaisuus)[1] ja kristinusko[2]
Huomautukset
¹14 769 somalin puhujaa vuonna 2012.

Afrosuomalaiset ovat suomalaisia, joilla on sukujuuria Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[3] Heitä on asunut Suomessa 1800-luvulta saakka. Vuonna 2009 afrosuomalaisia arvioitiin olevan noin 20 000.

Nimityksen käyttö Suomessa ei ole erityisen yleinen.

Historia

Tiettävästi ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrosuomalainen oli Ambomaalta lähetyssaarnaajien 1880-luvulla mukanaan tuoma Rosa Emilia Clay. Hän työskenteli sittemmin kansakoulun opettajana. 1900-luvun puolella afrosuomalainen Rudolf Prüss oli mukana Suojeluskuntien toiminnassa ja johti talvisodassa hiihtopartiota.[4]

Suomalaisten suhtautumista varhaisiin afrosuomalaisiin on kuvailtu lapsekkaaksi uteliaisuudeksi ja ihmetykseksi. Suomalaiset miehet painostivat kuitenkin naisia käyttäytymään siveellisesti ”eksoottisten” tummaihoisten seurassa. Rasismi alkoi kasvaa voimakkaasti somalipakolaisten alkaessa saapua Suomeen 1990-luvun alussa. Suomalaiset skinheadit tekivät hyökkäyksiä afrikkalaisia vastaan, ja etenkin Joensuu nousi tunnetuksi rasismin keskukseksi.[5] Nastolassa poliisin täytyi suojella paikallista vastaanottokeskusta paikallisten väkivallalta suomalaisten syyllistyttyä ammuskeluihin, joukkopahoinpitelyihin ja rasistisen musiikin soittamiseen radiossa.[6] Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2018 julkaistua tutkimusta varten haastatelluista afrosuomalaisista 63 prosenttia oli kokenut Suomessa rasistista häirintää, joka oli ilmennyt esimerkiksi loukkaavina eleinä kuten tuijotuksena, kommentteina tai uhkauksina.[7][8] Lukema oli vertailussa olleista Euroopan unionin valtioista suurin keskiarvon ollessa 30 %.[7] Myös 14 prosenttia afrosuomalaisista kertoi joutuneensa Suomessa ihonvärinsä takia väkivallan uhriksi, seuraavana Irlanti (13 %).[7][9]

Vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa asuu arviolta 20 000 afrosuomalaista. Afrosuomalaiset muodostavatkin suuremman vähemmistön kuin esimerkiksi saamelaiset tai romanit. Afrosuomalaisten oma identiteetti vaihtelee: jotkut pitävät itseään suomalaisina, kun taas osalla on kokonaan erillinen identiteetti.[4]

Lähteet

  1. ↑ Somalialaiset Ajankohta 27.7.2007, päivitetty 13.4.2011 Turun kaupunki
  2. ↑ Afrikkalaisperäiset kirkot pääkaupunkiseudulla Teologia.fi. 19.2.2008. Arkistoitu 27.6.2018. Viitattu 28.6.2018.
  3. ↑ afrosuomalainen. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  4. ↑ a b Afro-Suomen historia. Yle Teema. 9.12.2009. Yleisradio. Arkistoitu 1.4.2015. Viitattu 28.6.2018.
  5. ↑ Muurinen, Heta: Suomen musta menneisyys 13.12.2011. Plan Suomi. Viitattu 28.6.2018.
  6. ↑ Kajava, Marie: Mustan Suomen historia Maailman Kuvalehti. 7.1.2010. Kepa ry. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 28.6.2018.
  7. ↑ a b c Second European Union Minorities and Discrimination Survey. Being Black in the EU 28.11.2018. FRA - European Union Agency for Fundamental Rights. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Vuoripuro, Verna: Linnan juhliin osallistuva taiteilija Sonya Lindfors moittii perinnettä eriarvoistamisesta: ”Tämä voisi olla hetki, jona mietimme suomalaisuutta uudelleen” Helsingin Sanomat. 6.12.2018. Viitattu 9.2.2019.
  9. ↑ Lehtonen, Joonas: Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain Iltalehti. 28.11.2018. Viitattu 9.3.2019.