Johan Adolf Konstantin Renvald (1868 Rautu – 15. joulukuuta 1921) oli suomalainen eversti ja Helsingin komendantti.^[1]

Renvald valmistui kadettikoulusta 1881 ja palveli sitten jonkin aikaa Venäjällä ja sitten Suomessa Mikkelin 6. tarkk'ampujapataljoonassa. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1893 ja esikuntakapteeniksi 1900. Sen jälkeen kun Suomen sotaväki lakkautettiin Renvald siirtyi vuonna 1903 venäjän kielen kääntäjäksi Mikkelin lääninhallitukseen. Hän joutui kuitenkin eroamaan 1904 osallistuttuaan erääseen isänmaalliseen juhlaan samana päivänä kun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ammuttiin.^[1]

Renvald toimi sitten Pietarsaaressa venäjän kielen ja muiden aineiden opettajana 1905–1912 ja hoiti samalla kaupungin poliisimestarin virkaa 1906–1911. Hän oli täällä mukana Voimaliiton toiminnassa ja toimi paikallisen suojeluskunnan vt. päällikkönä. Renvald oli sitten kielenkääntäjänä Uudenmaan lääninhallituksessa 1913–1914 mutta erosi pian koska ei halunnut olla panemassa täytäntöön yhdenvertaisuuslain määräyksiä.^[1]

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Renvald kutsuttiin palvelukseen ja hän toimi muun muassa rykmentinkomentajan Kuurinmaan rintamalla 1915–1916. Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen Renvald oli Venäjän sotaministeriön erikoistehtävissä. Suomen sisällissodan alettua Renvald oli komendanttina kenraali Mannerheimin päämajassa ja Mannerheimin edustajana suojeluskuntakomiteassa. Hän osallistui rykmentinkomentajana Tampereen taisteluun ja pataljoonankomentajana Hauholla ja Tuuloksessa käytyihin taisteluihin.^[1]

Sodan jälkeen everstiksi ylennetty Renvald nimitettiin heinäkuussa 1918 Helsingin komendantiksi ja tätä tehtävää hän hoiti kuolemaansa saakka. Hän osallistui keväällä 1919 Aunuksen retkikuntaan etappipäällikkönä ja toimi sitten Aunuksen väliaikaisessa hoitokunnassa sota-asioiden päällikkönä.^[1]