Adarnase II

Korkokuva Mtskhetassa. Adarnase II (tai Adarnase I) rukoilee Jeesuksen edessä.

Adarnase II (georg. ადარნასე II) oli Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) ruhtinas Khosroiani-dynastiasta vuosina n. 650–684/5. Hän oli ilmeisesti iberialainen patriisi, joka mainitaan Anastasius Apocrisariuksen vuonna 660 kirjoittamassa Maksimos Tunnustajan marttyyriutta käsittelevässä kirjeessä, ja ruhtinas Nerses, jonka kapinasta arabeja vastaan armenialainen kronikoitsija Hovannes Draskhanakertsi kertoo.[1]

Adarnase seurasi valtaistuimelle isäänsä Stepanoz II:ta ja hallitsi kalifaatin vasallina. Vuosina 681/2 hän kuitenkin liittyi Armenian ja Albanian ruhtinaiden kansannousuun arabeja vastaan. Hän onnistui puolustautumaan arabien hyökkäyksiltä kolmen vuoden ajan, kunnes kasaarit liittyivät taisteluun häntä vastaan. Adarnase/Nerses sai surmansa ja arabit asettivat Iberian valtaistuimelle Guaram II:n kilpailevasta guaramidi-dynastiasta.[2]

Kivilaatassa Džvarin luostarissa Mtskhetassa mainitaan kirkon tärkeimmät rakentajat: Stepanoz patricius, Demetre hypatos ja Adarnase hypatos. Georgialaiset tutkijat ovat perinteisesti pitäneet heitä samoina henkilöinä kuin Guaramin poika Stepanoz I, Stepanoz I:n veli Demetre ja Adarnase I. Professori Cyril Toumanoff on tästä kuitenkin eri mieltä: hänen mielestään kyse on Stepanoz II:sta, Stepanoz I:n veljestä Demetrestä ja Stepanoz II:n pojasta Adarnase II:sta.[3]

Lähteet

  1. ↑ Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History, s. 398. Washington DC: Georgetown University Press, 1963.
  2. ↑ Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation: 2nd edition, s. 26-27. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153
  3. ↑ Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 344. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5
Edeltäjä:
Stepanoz II 		Iberian ruhtinas
n. 650–684/685 		Seuraaja:
Guaram II