Abū Bakr Muhammad ibn Zakarīya al-Rāzī (pers.زكريای رازی, Zakaria ye Razi; arab.ابو بکر محمد بن زكريا الرازی; lat.Rhazes tai Rasis) (865–925) oli persialainenalkemisti ja filosofi, jota on pidetty myös islamilaisen maailman suurimpana lääkärinä. Al-Rāzi kirjoitti 184 teosta eri tieteen aloilta. Hän osasi persiaa ja muinaiskreikkaa ja tunsi intialaista Ayurveda-lääketiedettä. Filosofiassa hän puolusti platonismiaaristotelismia vastaan.
Al-Razi oli kotoisin Teheranin lähellä sijaitsevasta kaupungista (Ray), mistä myös hänen nimensä al-Rāzī tulee.[1][2] Al-Razi toimi tarinan mukaan kotikaupungissaan sairaalan lääkärinä ennen siirtymistään samaan tehtävään abbasidikalifaatin uudessa pääkaupungissa Bagdadissa.[1]
Teokset
Lääketiede
Al-Rāzīn kuuluisin lääketieteellinen teos oli mesenaatin eli Rayn kuvernöörin al-Mansurin mukaan nimetty Kitāb al-Manṣūrī. Kirjasta tuli islamilaisessa maailmassa hyvin vaikutusvaltainen, ja myös Euroopassa se levisi laajalle Gerard Cremonalaisen 1100-luvulla tekemänä käännöksenä Liber ad Almansorem.[3][1]
Toinen merkittävä teos oli valtavan laaja Kitāb al-ḥāwī fi al-tibb eli “Kattava kirja lääketieteestä”, joka julkaistiin postuumisti al-Razin kirjoituksista. Siinä al-Razi selosti kreikkalaista, syyrialaista, arabialaista ja intialaista lääketiedettä. Teos käännettiin latinaksi nimellä Continens. Al-Razia teki tunnetuksi myös Pieni teos isorokosta ja tuhkarokosta, joka käännettiin mm. latinaksi ja kreikaksi.[1][3]
Muut tieteet
Al-Razin filosofiset kirjoitukset painuivat unohduksiin ja löydettiin uudelleen vasta 1900-luvulla. Vaikka hän piti itseään Platonin seuraajana, hänen näkemyksensä tästä filosofista poikkesivat siitä, miten suuret islamilaiset filosofit al-Fārābī, Avicenna (Ibn Sīnā) Averroës (Ibn Rushd) Platonia ymmärsivät.
Arvellaan hänen tutustuneen Demokritoksen ajatuksiin, sillä hänen oma atomiteoriansa aineen rakenteesta muistutti sitä. Muista teoksista tunnetaan The Spiritual Physick of Rhazes, joka on yleistajuinen teos etiikasta ja alkemiasta. [1]
Al-Razi tutki luonnontieteitä tutkimalla eri aineiden ominaisuuksia. Tutkimusten perusteella hän luokitteli kemialliset aineet kasvi-, eläin- ja mineraaliperäisiin ja edelleen niiden alaluokkiin. Mineraaliperäisissä aineissa hän katsoi olevan kuusi ominaisuuksiltaan eroavaa alaluokkaa. Nämä tosin eivät täsmää nykyajan kemiallisen luokittelun kanssa, mutta idea aineiden luokittelemisesta on säilynyt.[4]
Rageb, Jamil F.: Islamic culture and the natural sciences. Teoksessa: The Cambridge History of Science. Vol 2. Medieval Science , 2013. s. 27–61. Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-1-107-52164-3
Savage-Smith, Emilie: Medicine in Medieval islam. Teoksessa: The Cambridge History of Science. Vol 2. Medieval Science (toim. David C. Lindberg & Michael H. Shank), s. 139–167. Cambridge University Press, 2013. ISBN 978-0-521-59448-6
Zeidan, Alan (toim.): al-RaziEncyclopaedia Britannica. ei vl.. Viitattu 2.9.2021.