Abraham Joachim Nordenheim (vuoteen 1833 Molander; 6. maaliskuuta 1771 Kesälahti – 22. helmikuuta 1847 Helsinki)^[1] oli suomalainen sotilas ja Mikkelin läänin ensimmäinen maaherra vuosina 1831–1837.

Abraham Molander syntyi Molanderin sukuun. Hänen vanhempansa olivat Kesälahden kirkkoherra Clas Johan Molander ja Maria Vadsten.^[1] Piispa Johan Molander oli hänen veljensä.^[2]

Molander aloitti upseerinuransa Karjalan jääkäreiden vänrikkinä vuonna 1788. Hän osallistui Kustaa III:n sotaan ja yleni aliluutnantiksi 1789. Vuodesta 1797 hän palveli luutnanttina Haapaniemen sotakoulussa. Hän sai vuonna 1802 kapteenin ja Suomen sodan jälkeen vuonna 1810 majurin arvon, mutta erosi sitten Ruotsin armeijasta. Vuonna 1821 Molander nimitettiin Suomen päämaanmittauskonttorin ylijohtajaksi. Hän oli myös kruunun edustaja Suomen palovakuutuskonttorissa sekä vuodesta 1822 Suomen koskenperkaus- ja kanavatöiden johtokunnan jäsen. Vuonna 1828 Molander nimitettiin Kymenkartanon läänin virkaa tekeväksi varamaaherraksi ja vuonna 1830 vakinaiseksi maaherraksi. Seuraavana vuonna hän siirtyi Kymenkartanon läänin tilalle perustetun Mikkelin läänin maaherraksi, missä tehtävässä hän jatkoi tammikuuhun 1837 saakka.^[1]

Molander aateloitiin vuonna 1833 nimellä Nordenheim ja hänen sukunsa merkittiin seuraavana vuonna Suomen ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 195. Nordenheimin puolisona oli vuodesta 1804 Maria Wallenius, kruununvouti Gabriel Walleniuksen tytär. Heidän lapsiaan olivat senaattorit Clas Gabriel ja Mauritz Wilhelm Nordenheim. Nordenheimin aatelissuku sammui mieslinjalta Clas Gabrielin kuoltua pojattomana vuonna 1875.^[1] Senaattori Clas Herman Molander oli Nordenheimin veljenpoika ja senaattori Erik Wallensköld hänen lankonsa.^[2]