Tampereen teatterissa uransa aloittanut Salonen esiintyi myöhemmin myös useassa muussa teatterissa, kunnes vuonna 1926 siirtyi Anton Soinin tilalle HelsinkiinSörnäisten Työväen Näyttämön johtajaksi. Samalla hän toimi myös näyttelijänä sekä ohjaajana. Vuonna 1927 Salonen kiinnitti Sörnäisten Työväen Teatteriin vasta 18-vuotiaan Tauno Palon, joka jatkoi teatterissa seuraavat viisi vuotta. Hänen mukaansa Salonen oli taitava ja innostunut teatteripersoona, jonka aikana harrastajapohjalta toiminut näyttämö otti ison askeleen eteenpäin. Salonen kuitenkin jätti lama-aikana vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleen Sörnäisten Työväen Teatterin keväällä 1930 ja siirtyi näyttelijäksi Porin Teatteriin.[2] Myöhemmin 1940-luvulla Salonen teki useita pieniä elokuvarooleja.[3] Pitkän ja tummanpuhuvan ulkonäkönsä vuoksi hän näytteli lähinnä konnan rooleja.
Musiikki
Aarne Salonen tunnettiin myös laulajana, joka esiintyi muun muassa Dallapén ja Columbus-orkesterin solistina. Vuonna 1929 hän oli Urho Walkaman ohella toinen solisti Dallapén Berliiniin tekemällä levytysmatkalla, jolloin yhtye äänitti 50 Kansanorkesterin nimellä julkaistua kappaletta. Berliinin nauhoituksia on myöhemmin julkaistu muun muassa vuonna 2006 ilmestyneellä Dallapén kokoelmalla Levytyksiä vuodelta 1929. Iskelmien lisäksi Salonen levytti myös työväenlauluja, joista esimerkiksi Köyhälistön marssi on mukana Eteenpäin!-levymerkin vuoden 1970 kokoelmalla Proletaarit nouskaa.[4] Hänen esittämäkseen on Suomen äänitearkistossa merkitty yhteensä 30[5] ja sanoittamakseen 12 laulua.[6]
