Aalto-paviljonki on arkkitehti Alvar Aallon Venetsian biennaaliin vuonna 1956 suunnittelema rakennus.[1] Puurakenteisen paviljongin tilasi Nykytaide ry:n puheenjohtaja Maire Gullichsen ja se piti saada valmiiksi nopeasti ja halvalla. A. Ahlström-yhtiö lahjoitti puurakennukseen tarvittavan materiaalin. Puurakenteisena paviljonki poikkeaa Aallon muista töistä.[1]
Paviljonki
Aalto otti lähtökohdakseen parakkielementit. Ideana oli rakentaa Venetsiaan kevytrakenteinen kohde, joka teltan tavoin voitaisiin pystyttää joka toinen vuosi biennaalinäyttelyä varten. Valmistusvirheen takia idea ei kuitenkaan toiminut. Paviljongin elementtiosien purkaminen niitä rikkomatta ei ollut enää mahdollista, joten tilapäiseksi tarkoitettu rakennus jäi pysyväksi. Nykyisin paviljonki on suojelukohde.[2] Merellisessä ilmastossa paviljongin puurakenteita on jouduttu uusimaan pariinkin kertaan, ensimmäisen kerran vuonna 1976 ja uudestaan vuonna 1993.[3] Paviljonki vaurioitui syysmyrskyssä 2011 puun kaaduttua sen päälle. Myrskyvaurioiden korjaamisen lisäksi paviljongille tehtiin peruskunnostus, joka valmistui kesällä 2012.[4]
Nykyinen käyttö
Joka toinen vuosi Venetsiassa pidettävissä arkkitehtuuribiennaaleissa paviljonki on ollut suomalaiskäytössä:[1] Suomen arkkitehtuurimuseo on järjestänyt Suomen näyttelyn arkkitehtuuribiennaaliin vuonna 1991 ja vuodesta 1996 säännöllisesti. Kuvataidebiennaaleissa paviljonki on ollut vuodesta 1962 alkaen vuokrattuna muille maille, aluksi Italialle ja myöhemmin Portugalille, Argentiinalle ja viimeisimpänä Islannille vuosina 1984–2005.[2][3]
Lähteet
Aiheesta muualla