ABA otti ensimmäisenä käyttöön kolmimoottorisen matkustajalentokoneen reitillä Amsterdamiin. Yhtiö osti toukokuussa 1925 kolme Ruotsissa valmistettua Junkers G 24 -konetta olennaisesti Junkersin Ruotsissa sijaitsevalta AB Flygindustri -tehtaalta.
ABAn ensimmäisiin ohjaajiin kuulu saksalainen hävittäjä-ässä Herman Göring, joka kuului Handelsbolaget Aero-Transportin omistajiin; yhtiö oli ABAn edeltäjiä.[3]
1930-luku
ABA vuonna 1931, ts. laman aikana, useita Junkersin koneita (F 33, F 34, G 23 ja G 24).selvennä Pitemmille reiteille oli ostettu kolmimoottorisia Fokker F XII -koneita. Yhtiö muuntui valtioyhtiöksi vuonna 1935.
Vuonna 1938 yhtiö osti yhden Junkers Ju 86Z-7 koneen postikoneeksi, se siirtyi vuonna 1940 Ruotsin ilmavoimille.
Vuosi 1937 ABA hankki Douglas DC-3 -koneita. Näillä yhtiö lensi muun muassa Moskovaan. Vuonna 1939 koneisiin alettiin maalata tunnukseksi SWEDISH AIR LINES. Yhtiöllä oli myös viisi Junkers Ju 52/3m ja yksi Junkers F 13 ja kaksi Fokker F XII konetta.
1940-luku
Sodan ajan ABA lensi useimpiin kohteisiinsa, muun muassa Lontooseen lennettiin vuodesta 1942 alkaen kuriirireitillä. Tässä koneena käytettiin mm. Boeing B-17 Flying Fortress.
30. kesäkuuta 1948 valtio yhdisti ABA:n ja SILAn. Vuonna 1946 ABAn SILA-osuus tuli Ruotsin osuudeksi SAS-yhtiötä, joka oli tuolloin vasta löyhä yhteistyö ABAn, Tanskan DDL:n ja Norjan DNL:n välillä.
Jatko
1. lokakuuta 1950 ABA sulautui SAS-yhtiöön. ABA omisti vuoteen 1996 asti kolme seitsemäsosaa SASista. ABA, jonka tuolloin omisti SILA, muuntui SAS Sverige AB:ksi.
Lähteet
↑http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-2353 Lars Fälting, Högtflygande planer i debatten om Arlanda 1946, Working papers in transport and communication history, 1995, Research Group "Transports and Communications in Perspective", Depts. of Economic History, Umeå Univ. and Uppsala Univ.