Ašantit on Ghanan pohjoisosissa elävä etninen ryhmä. Monet ašantit puhuvat nigeriläis-kongolaisiin kieliin kuuluvan akanin kielen murretta.
Ašanti oli aiemmin itsenäinen kuningaskuntansa, joka kukoisti 1700-luvulla.[1] Nykyisin kansan kanta-asumisalue on Ghanan Ashantin hallintoalue. Monet heistä ovat maanviljelijöitä, ja kasvattavat kaakaota myyntiin ja jamssia ja vihanneksia omaan kulutukseen.[2]
Avioliitto on tärkeä asia asantien elämässä. Moniavioisuus hyväksytään, ja se on miesten tapa osoittaa varakkuuttaan ja anteliaisuuttaan. Naiset eivät perinteisesti mene naimisiin ilman vanhempiensa suostumusta, ja jotkut eivät edes tapaa tulevaa aviomiestään ennen häitä.[3]
Myös suvun merkitys on suuri. Köyhät sukulaiset turvautuvat varakkaampien apuun esimerkiksi selvitäkseen koulu- ja sairaskuluista.[4] Ašantien sukulaiskäsitys on matrilineaarinen: lapset kuuluvat äitinsä klaaniin ja enon merkitys poiken kasvatuksessa on suuri.[5]
Yhteiskunta
Ašantit kunnioittavat omaa itsenäisen valtion ajoilta periytyvää kruununperimysjärjestystään ja ylimystöään virallisen valtionjohdon rinnalla seremoniallisina johtajina. Kuningas Otumfuo Osei Tutu II nousi valtaistuimelle vuonna 1999.[6]
Yhteiskunnan rakenteen pohjana on seitsemän tai kahdeksan sukuryhmää eli abusuaa. Jokainen asanti kuuluu johonkin abusuaan, joka määräytyy äidinpuoleisen sukulinjan kautta. Saman abusuan jäsenet ovat sukulaisia eivätkä saa mennä keskenään naimisiin. Abusua-järjestelmän ohella on klaanijärjestelmä. Suvut liittyvät klaaneiksi, joilla on yksi tunnustettu päällikkö. Klaanin sisäiset aviolliitot ovat sallittuja.[4]
Abasuat ovat Oyoko, Bretuo, Agona, Asona, Asenie, Aduana, Ekuona ja Asakyiri. Jokaisella abasualla on tunnuseläin, ja heitä tervehditään erityisellä puhuttelusanalla. Eri abasuoille on myös määritelty eläimiä ja kasveja, joita ne eivät saa vahingoittaa.[7]
Arkkitehtuuri
Perinteinen rakennustapa muodostuu neliömäisen sisäpihan ympärille rakennetusta neljästä talosta. Talojen kantava rakenne on puuta, jonka päälle muurataan savea. Rakennuksien korkeutta lisää korkea olkikatto. Seinät maalataan yleensä valkoiseksi. Rakennuksen sisäpihan puoleisia seiniä peittävät korkokuviot, jotka voivat olla ornamenttejä tai eläinaiheita. Kuva-aiheilla on symbolisia merkityksiä.[8]
Useimmat Asanti-kuningaskunnan aikaiset rakennukset ovat tuhoutuneet joko taisteluissa eurooppalaisa vastaan tai luonnon voimien kourissa. Jäljellä olevat vanhat talot sijaitsevat Kumasia ympäröivissä kylissä. Ne ovat jonkun merkittävän jumalan pyhäkköjä. Ghanan museovirasto on suojellut niistä kymmenen.[8]
Ašantien valmistamista perinteisistä käsitöistä omaleimaismpia ovat kente-kankaat, puuveistokset, puhuvat rummut ja erityiset jakkarat.[9]
Kente-kangas kootaan kutomalla yksinkertaisissa kangaspuissa noin 10 cm leveitä suikaleita, jotka ommellaan kankaiksi. Materiaalin valmistus on työlästä ja vaatii erityisiä taitoja, joten se on alkujaan varattu lähinnä kuninkaallisten käyttöön ja muihin erikoistarkoituksiin. Perinteisillä kuvioilla on symbolisia merkityksiä: tyylitelty kanaemo kertoo vanhempien hoivasta, kullan kimallusta esittävä kuvio symboloi varakkuutta.[10]
