5,56×45 mm NATO on kivääreissä käytettävä patruuna. Se on kehitetty Yhdysvalloissa ja alun perin tarkoitettu M16-kivääriin. Patruuna on kehitetty .223 Remington -patruunasta mutta ei ole sen kanssa identtinen. 5,56×45 mm on STANAG 4172:n määrittelemä Nato-joukkojen standardipatruuna. Nato-maiden lisäksi se on käytössä monissa sen ulkopuolissa maissa.

5,56×45 mm:n luoti "kaatuu" ja pirstoutuu osuessaan kohteeseen, esimerkiksi ihmiseen, koska luodin kärki ja perä ovat eri painoisia. Tämä aiheuttaa vaikean ampumahaavan. Luoti on tehokas 550 metriin saakka.^[1]

Naton 5,56×45-millistä edeltänyt standardipatruuna oli .308 Winchesteristä 1940–1950-luvun taitteessa kehitetty 7,62×51 mm NATO. Tämä 7,62-millinen patruuna sai kritiikkiä, koska sen teho oli uusiin jalkaväenaseisiin tarpeettoman suuri. Sen patruuna aiheutti ammuttaessa voimakkaan rekyylin ja painavuus vähensi mukana kannettavaa patruunamäärää. Karkeasti ottaen jalkaväkimies jaksaa kantaa kaksinkertaisen määrän 5,56×45 mm patruunoita verrattuna 7,62×51-milliseen.

Vuonna 1954 suurempi 7,62×51-millinen patruuna valittiin ensimmäiseksi Nato-kiväärin vakiopatruunaksi. Valintahetkellä esitettiin kritiikkiä siitä, että valitun patruunan rekyylivoima, kun se ammuttiin kädessä pidettävästä kevyestä nykyaikaisesta palvelukivääristä, ei mahdollistanut nykyaikaiseen taisteluun riittävää automaattista tulinopeutta.

Britannialla oli vuodesta 1945 lähtien laajaa näyttöä omien välipatruunoiden kokeilunsa perusteella, ja he olivat ottamassa käyttöön .280 (7 mm) patruunan, kun taas 7,62×51 mm (.300) valittiin Naton standardiksi. FN-yhtiö oli myös ollut mukana kehittämässä .280 patruunaa^selvennä, jonka kehitystyöhön sisältyi FN FAL:n^selvennä version kehittäminen .280:sta. Yhdysvallat vähätteli huolta 7,62 mm:n rekyylistä ja yleisestä tehokkuudesta, jolloin muut Nato-maat yhtyivät siihen katsoessaan että standardointi oli tärkeämpää kuin muuten ihanteellisen patruunan valinta. ^[2]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 5,56×45 mm NATO.