Koska 386BSD muistuttaa nimeltään Berkeley Software Designin valmistamaa ja myymää BSD:tä, BSD/386:tä, 386BSD:stä käytetään toisinaan myös Jolix-nimeä.[2]
386BSD:n loivat pääasiassa Kalifornian yliopiston opiskelijat Lynne ja William Jolitz. William Jolitzilla oli paljon kokemusta BSD:stä (versioiden 2.8 and 2.9BSD ajoilta) ja molemmat olivat mukana Symmetric Computer Systemsissä 1980-luvulla. William Jolitz vastasi myös 4.3BSD-Renon ja myöhemmin 4.3BSD Net/2:n kääntämisestä 386:lle. 4.3BSD Net/2 jäi vaillinaiseksi, toimimattomaksi julkaisuksi, sillä Kalifornian yliopisto ei AT&T:n Unix-lisenssin takia voinut julkaista kaikkia osia. 386BSD:n julkaisu alkoi 1992. Se perustui osittain 4.3BSD Net/2:een; William ja Lynne Jolitz paikkasivat julkaisuluvatta jääneet osat itse kirjoittamallaan koodilla.
Käännös 386:lle alkoi 1989 ja osia siitä oli jo mukana 4.3BSD Net/2:ssä vuonna 1991. Ensimmäinen versio 0.0 julkaistiin maaliskuussa 1992 ja jo paljon täydempi versio 0.1 heinäkuussa 1992. Käännöstyö dokumentoitiin kattavasti 18-osaisessa artikkelisarjassa, jonka Jolitzit julkaisivat Dr. Dobb’s Journalissa tammikuusta 1991 alkaen.
Tekijät odottivat paria sataa latausta ftp-palvelimelta. Käyttöjärjestelmän latausmäärät ylittivät odotukset, sillä sitä ladattiin ftp-palvelimelta 250 000 kertaa.[3]
FreeBSD ja NetBSD
386BSD 0.1:n julkaisun jälkeen sen käyttäjät alkoivat koota koodiin tekemiään korjauksia ja parannuksia ja julkaista niitä muutostiedostokokoelmina. Kokoelmien ylläpitäjät ja Jolitzit olivat kuitenkin eri mieltä siitä mihin suuntaan projektia tulisi viedä, ja niinpä muutostiedostojen kokoajat perustivat FreeBSD-projektin vuonna 1993 jatkaakseen työtään itsenäisesti.[4] Samaan aikaan toinen 386BSD-käyttäjien joukko, joka tähtäsi monialustaisuuteen, perusti NetBSD:n. Nämä 386BSD:n perilliset jatkavat kehitystyötään vielä nykyisinkin.
Unix System Laboratories v. Regents of the University of California
Unix System Laboratories haastoi Kalifornian yliopiston oikeuteen BSD:n mukana väitetysti levitetyistä osista, joiden lisenssi ei sallinut edelleenvälitystä. Oikeusjutun seurauksena vuonna 1993 yliopisto julkaisi 4.4BSD-Liten, jossa kyseenalaisten osien ongelma oli korjattu. William ja Lynne Jolitz tai heidän työnsä 386BSD:n parissa ei missään vaiheessa ollut osallisena oikeusjutussa; heidän työnsä jatkui rajoittamattomana tapauksen ajan, eikä oikeusjutussa ollut kyse heidän kehittämästään lähdekoodista.
Versio 1.0
Vuoden 1994 lopulla 386BSD 1.0 julkaistiin Dr. Dobb’s Journalin liitteenä CD-ROMilla. Siitä tuli eniten myynyt CD-ROM-julkaisu seuraavien kolmen vuoden ajaksi (1994–1997). Versio 1.0:ssä oli kokonaan uusi, ensimmäistä kertaa Berkeleyn ohjelmoijien BSD:tä varten laatimien suunnitteluratkaisujen pohjalta rakennettu ydin.
Suosion lasku
Hitaus julkaisujen välillä johti siihen, että useat ryhmät aloittivat oman BSD-julkaisunsa. Näitä olivat NetBSD ja FreeBSD.[5] Lisäksi monet siirtyivät Linuxiin, joka toimi heidän omilla tietokoneillaan koska Linux ei vaatinut 80387-matematiikkasuoritinta.[6][7]
BSD/386
386BSD sekoitetaan toisinaan Berkeley Software Designin vuodesta 1991 valmistamaan BSD/386:een. Vaikka BSD/386:ssä käytettiin 4.3BSD NET/2:ssäkin julkaistua 386BSD-koodia, ja vaikka William Jolitz olikin hetken töissä UUNET:issä, josta BSDi myöhemmin syntyi, hänen työnsä siellä ja 386BSD:n parissa olivat erillään.
Tekijänoikeudet ja lähdekoodin käyttö
William ja Lynne Jolitz omistavat kaikki 386BSD:n ja Jolixin tekijänoikeudet. 386BSD:n julkaisu päättyi 1997, mutta sen lähdekoodia on yhä mukana monissa 386BSD:n perillisissä ja siitä johdetuissa uusissa käyttöjärjestelmissä (kuten ApplenDarwinissa ja OpenBSD:ssä). Osia 386BSD:stä on mukana myös siitä kokonaan erillisissä käyttöjärjestelmissä kuten OpenSolariksessa.
Käyttöjärjestelmän lähdekoodit on julkaistu GitHub-palvelussa.[8]
