Vuosina 1987–1990 Kleveland oli huvipuisto TusenFrydin toimitusjohtaja.[1]
Ura laulajana
Åse Kleveland alkoi soittaa klassista kitaraa kahdeksanvuotiaana ja kaksi vuotta myöhemmin esiintyi ensi kerran radio-ohjelmassa. Hänen ensimmäinen viisuteelmänsä oli Erik Byen show'ssa, kun hän oli 13 vuotta vanha. Hänen ensimmäinen albuminsa julkaistiin, kun hän oli 15 vuotta vanha, ja toinen oli yksi uraauurtavista viisupoppiaallon edelläkävijöistä: yhdistelmä perinteistä kansanmusiikkia ja poppia. Tämä johti kutsuun esiintyä Pariisissa ja jonkin aikaa hän matkustikin Pariisin ja lukion väliä Lillestrømissä, Oslosta pohjoiseen. 17-vuotiaana hän teki ison kiertueen Japanissa. Se sisälsi useita televisioshowesiintymisiä ja singlejen julkaisuja Japanissa.
Laulajana hän on tunnettu synkästä, sielukkaasta äänestään. Laulamisen lisäksi hän myös soittaa kitaraa ja on säveltänyt lauluja laulaja-lauluntekijä -perinteen mukaisesti. Soolouransa lisäksi hän on myös viisuyhtyeen Ballade!:n jäsen.
Vuonna 1966 Kleveland edusti Norjaa Eurovision laulukilpailussa esityksellä Intet er nytt under solen (Ei mitään uutta auringon alla) saavuttaen kolmannen sijan. Hän rikkoi perinteitä naisesiintyjien suhteen sikäli, että oli ensimmäinen, joka ei ollut pukeutunut mekkoon, valitessaan housupuvun sen sijaan. Päinvastoin puolestaan Ison-Britannian edustaja Kenneth McKellar oli pukeutunut kilttiin.
Vuonna 1986 hän juonsi ensimmäisen Norjan isännöimän Eurovision laulukilpailun, joka pidettiin Bergenissä, Bobbysocksin voitettua vuonna 1985. Vuonna 2014 hän aloitti esiintymiset pitkän tauon jälkeen,ja vuonna 2020 hän julkaisi albumin På frihjul 44 vuoden tauon jälkeen.[1]
Luottamustehtävät
Kleveland oli Norjan muusikkojen ammattiyhdistyksen johdossa vuodesta 1979 vuoteen 1987. Vuonna 1990 hänestä tuli Lillehammerin olympialaisten kulttuurijohtaja. Hän oli tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja 1987–1990, kulttuuriministeri 1990–1996, Ruotsin Filmi-Instituutin presidentti vuodesta 2000 vuoteen 2006, ja Norjan kansallisen konserttiyhtiön johtaja 2006–2012. Vuosina 2007–2013 hän oli norjalaisen humanistiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja.[1]