Monissa älytelevisioissa on sovelluskauppa, josta on mahdollista ladata lisää sovelluksia. Älytelevisot ilmestyivät Suomessa kauppoihin 2010-luvun alussa.[4] 2010-luvun puolivälissä älyominaisuuksia löytyi jo monista halvemmistakin televisioista.[3]
Vuoden 2017 alussa vajaalla kolmanneksella suomalaisista oli älytelevisio, mutta 80 prosenttia älytelevision omistajista ei ollut kytkenyt laitettaan internetiin.[4] Perinteisestäkin televisiosta voi tehdä siihen kiinnitettävällä lisälaitteella älytelevision,[4] joten televisiossa ei välttämättä tarvitse olla nopeasti vanhevia älyominaisuuksia.[5]
Tietoturva
Vuonna 2013 paljastui, että LG:n älytelevisiot keräävät käyttäjistään tietoja ja lähettävät ne salaamattomina eteenpäin.[6] Vuonna 2014 Philipsin älytelevisioista löytyi haavoittuvuus, joka mahdollisti älytelevision hallintaan ottamisen ja siinä olevien tietojen varastamisen.[7] Vuonna 2015 paljastui, että Samsungin älytelevisiot kuuntelevat jatkuvasti puhetta ja välittävät sitä kolmansille osapuolille.[8]
Vuonna 2017 tehdyissä Vault 7 -vuodoissa paljastui, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n liikkeelle laskemat vakoojaohjelmat pystyvät murtautumaan myös älytelevisioihin. Vakoojaohjelman hakkeroima älytelevisio alkaa äänittää ympärillään käytäviä keskustelujä lähettäen äänitiedostot CIA:n Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitseville työntekijöille. Vakoojaohjelma toimiii jopa silloin, kun televisio näyttäisi olevan pois päältä.[9][10]
Syyskuussa 2024 julkaistun artikkelin mukaan älytelevisioissa käytetään esitetyn sisällön tunnistamista, joka raportoidaan palvelimille. Löydös koskettaa Samsungin ja LG:n valmistamia älytelevisioita.[11]
.jpg)
